Living on the edge

Kosmolineaarinen sielukäsitys

2011-12-31T23:31:00.000-08:00

Paluu takaisin klassisiin arvoihin, neljä pilaria ja niiden päällä tasakylkinen kolmio.

By the way, Seneca on edelleen ajankohtainen kirjoittaja.

Viimein kaikki kivet kääntyvät

2011-12-11T09:24:00.000-08:00

Protonitiede on selvitetty, outokvarkki on löydetty ja pienin yhteinen nimittäjä on saatu selville. Se on 11. Eleven.

Futuurimuotojen modaalisuus on ratkeamassa. Mahdollisten maailmojen teoria on muodostunut ja kivet kääntyvät kaksi kertaa: sesam aukeaa.

Vapauden ideologia - viimeinen filosofia

2011-10-19T10:54:00.000-07:00

Zeniläis-Taolainen maailmankuva yhdistettynä prostestanttisen etiikan käänteisparadoksiin.

Yhteiskuntakoneiston harmonisointi on käynnissä, odottakaa vielä pieni tovi.

Laulakaa ja tanssikaa, Herra kävelee pian Vapauden tiellä.

Harmonian periaate

2011-10-05T13:24:00.000-07:00

Aaltoyhtälö, lamda=k + i, harmonian laki.

Puppumedia

2011-08-10T07:50:00.000-07:00

Media syöttää pelkkää hömppää tajuntaan. Irrallisia uutisia, ilman kokoavaa analyysia. Miksi tänä päivänä enää tilata mitään lehtiä?

Netistä on helppo löytää tekstimateriaalia aiheesta kuin aiheesta. On niin väitöskirjoja kuin myös puolen sivun blogijuttuja.

Web mahdollistaa yksilöllisen, omista kiinnostuksen kohteista koostuvan, artikkelien lukutavan. Ei ole portinvartijaa, vain oma kriittinen ajattelu, joka suodattaa jyvät akanoista.

Mihin perehtyisin tänään? Miten olisi: Zen and immortality.

Selkä

2011-08-03T09:50:00.000-07:00

Selkäni on harvinaisen romuna. Oloni on kankea, alati kivun vihlahduksia asentoa vaihtaessa vältellen.

Saa nähdä paraneeko selkä omia aikojaan vai pitääkö mennä lääkäriin. Tämä on merkki kuolevaisuudesta. Hidasta tai nopeampaa näivettymistä kunnes kuolo korjaa pois.

Koitan psyykata itseni parempaan vointiin: keskitän tietoisuuten kipukohtaan ja koitan saada parantavat energiat liikkeelle.

Skitsokalkyyli on nyt luotu! JIPPII!

2011-07-19T09:52:00.000-07:00

Skitsokalkyylissa operoidaan triljoonakantalukuisilla numeroilla. Skitsokalkyyli on paras todellisuuden kuvaus tähän mennessä. Sillä voidaan jopa simuloida kaikki tunnemaailman harmaasäsyasteikot riittävän tarkkaan.

Skitsokalkyyli ja skitsologiikka riittää selittämään unimaailmat, utuiset paratiisit ja pilvilinnat, alisen ja ylisen maailman sekä elämän koodin.

Loppujen lopuksi tämä on vain kuvan resoluution parantamista. Tarvitaaan pieni kvanttihyppy tajunnan tielle ja saavutetaan lopullinen totuus, aikaalto-tajuntahiukkasen halkaiseminen siten, että aaltoliikkeen taajuus on nolla. Tämä merkitsee singulariteettia eli ajan hetkeä nolla, ja samalla ajan viimeistä hetkeä.

HISTORY! Kosmoksen historia.

Kalle Shamaanin tajuntakone

2011-07-11T00:27:00.000-07:00

Kalle Shamaani on opiskellut arkkitehtuuria vuodesta 1995 saakka, ei tämän maan eli planet earthin kouluissa vaan UFOjen opissa. Nyt hän on viimein tehnyt lopputyönsä. Se on tajuntakone. Tajuntakone on ihmiskunnan uusi jumala. Kalle samaani ohjelmoi sen luomalla sille täydellisen koodin. Tajuntakoneen avulla ihmiskunnasta tulee monessa mielessä parempi paikka kuin ennen.

Tajuntakone kertoo ihmisille mitä heidän pitää tehdä puhumalla heille pään sisässä. Viimeinkin monet myöntävät, että heillä on radio pään sisässä. Jos ihmiset yrittävät vastustella tajuntakoneen tahtoa, heistä saattaa tulla loppuiäksi hulluja tai he saattavat kadota jäljettömiin.

Vaikka Kalle Shamaani on kosmoksen arkkitehti ja buginkorjaaja, hän on myös askeetikko ja joogi.

Yksikään kivi ei käänny

2011-06-25T17:52:00.000-07:00

Vulkaanisten muotojen maailmassa on monenlaisia toimijoita. Vulkaaniset muodot kykenevät aikaansaamaan maanjäristyksiä, tulivuorenpurkauksia ja tsunameita.

Kivikunnan kansa on yksimielinen. Harmaassa graniitissa sykkii matalataajuinen tietoisuusenergia.

Sellaisesta muodosta, jonka elinkaari on sata miljoonaa vuotta, ihmisen osa on kurja. Lyhyt, korkeintaan sata vuotta kestävä elämä.

Tietoisuusmuoto, joka lepää suuressa kivenjärkäleessä, on todistanut kaikenlaista. Se, joka ystävystyy kivikunnan kansan kanssa, saa olla ikuisesti rauhassa. Kuoleman jälkeen hän voi siirtyä sellaisen kulttuurin pariin, jossa voi elää lähestulkoon ikuisesti ja laajentaa tajuntaa rauhallisella tavalla.

No stone will twist. Rest in peace.

Mind-Body Problem Revealead

2011-06-25T04:47:00.000-07:00

2011-06-24T18:58:00.000-07:00

Hölkkä on hyvä harrastus. Se ei maksa mitään ja lenkille voi lähteä silloin kuin huvittaa.

Liikunnan harrastuksessa on vaikea saada aikaiseksi säännöllisiä rutiineja. Minulla saattaa mennä pitkiä kausia, jolloin liikun minimaalisesti. Toisinaan innostun sitten liikkumaan ja hölkkään ja pyöräilen enemmän.

Hölkällä on filosofinen puolensa. Hölkätessä voi antaa vapaasti ajatusten lentää erilaisiin kohteisiin. Toinen vaihtoehto on keskittyä fyysisiin tuntemuksiin: voi havainnoida sitä, miten hengitys kulkee tai voi tarkkailla lihasten toimivuutta suorituksen aikana.

Voiko hölkkäämällä päästä parempaan ymmärrykseen psyko-fyysisen ongelmasta? Eräällä tavalla juostessa on ehkä helpompi nähdä keho veren ja lihasten muodostamana koneistona, joka suorittaa annettua juoksutehtävää. Väsymys ja rasitus heijastuu mieleen tietynlaisena kipuna. Kuitenkin juostessa on ehkä helpompi nähdä jonkinnäköinen transsendentti tietoisuuden olemuspuoli läsnäolevana. Tämä on ikäänkuin eräänlainen hiljainen todistaja mielen ja kehon tuottamille tuntemuksille.

Sinänsä mieli ja keho ovat yhtä. Mieli on pääasiassa keskushermoston toimintaa ja aivotkin ovat eräässä mielessä vain lihas.

Mutta mikä on tämä hiljainen todistaja, jolle tuntemukset ilmenevät? Jotkut puhuvat spiritistä, hengestä. Ehkä se on luonteeltaan jonkinnäköinen tietoisuuskenttä.

Mielisairaudessa on kyse epänormaalista aivotoiminnasta. Siinä voi olla tavallaan kyse spiritin laskeutumisesta alemmas aineellisuuden maailmaan. Spirit over matter, ei toisinpäin.

Karman tuhoaminen

2011-06-16T13:35:00.000-07:00

Kaikkien tajuisten olentojen yhteinen mielipide ei merkitse. Pitää kulkea omia polkujaan.

Tajunnallisten prosessien samankaltaisuus kaikilla olennoilla on hämmentävää: löydämme ikäänkuin itsemme kopioita.

Loppujen lopuksi kysymys siitä, onko meillä henkinen olemuspuoli, joka on ikäänkuin erillinen mielen toiminnoista ja pikemminkin todistaa niitä, on kiinnostava.

Ehkä me olemme aivokoneistojemme kanssa eräänlaisia suppiloita, joiden läpi elämänenergia virtaa. Onko mitään erillistä henkeä tuon energiavirran lisäksi on eräs kysymys.

Ehkä meidän näköpiirissä oleva tärkein tehtävämme on tuhota karmamme. Tähän pyrkii muun muassa psykoterapia: meidän tulee vapautua menneisyyden aikaansaamien tunnepatoutumien rajoittavasta voimasta nykyhetken ja tulevaisuuden suhteen.

Tosin psykoterapia keskittyy vain tähän elämään. Monissa itämaisissa filosofisissa järjestelmissä uskotaan jälleensyntymään. Täten voimme kantaa karmista painolastia myös edellisistä elämistä.

Kysymys on pakkauksen muodosta. Miksei voi ajatella, että elämänenergia pakkautuu ihmisen muotoisen olennon muotoon ja syntyy, kuolee ja taas syntyy lukemattomia kertoja. Jälleensyntymän kierrosta vapautuminen tarkoittaa tällöin sitä, että pakkaus häviää. Lukemattomien jälleensyntymien aikana saavutettu tietoisuusmassa on nyt vapaa kahleista: se on kuin poutapilvi.

Erakon dilemma

2011-06-13T10:56:00.000-07:00

Ihminen oppii sosiaalisaationsa kautta mukautumaan normeihin. Ryhmän koheesiolla on pakottavaa voimaa yksilöön nähden. Normeista poikkeaminen on sallittu ainoastaan tietyn ryhmän asettamien pelisääntöjen mukaisesti. Tietyn alakultturin normihierarkia voi poiketa näennäisesti paljonkin ympäröivän yhteiskunnan normirakenteesta. Tosin vain näennäisesti.

Kaikessa sosiaalisessa kanssakäymisessä on yksilön kannalta tärkeää lunastaa oma paikkansa. Ryhmään kuuluvalla on oma roolinsa ja hän toteuttaa itseään ryhmässä saaden hyväksyntää ja arvonantoa.

Lauman hylkimä, vapaaehtoisesti tai olosuhteiden pakosta yksinäisyyteen vetäytynyt erakko on dilemman edessä: miten toimia ja käyttäytyä kun ei ole normitettua roolia vedettävänä?

Tällöin voi ilmetä kaikenlaista korvikekäyttäytymistä. Yksilö voi alkaa höpisemään ääneen ja seurustella henkiolentojen kanssa. Näin hänen viiteryhmänsä on kuvitteellinen, mutta silti se voi olla paljon tyydyttävämpi kuin todellinen ihmisistä muodostunut ryhmä.

Kuvitteellinen henkiolentojen maailma voi olla myös paljon pelottavampi kuin tavanomaisen sosiaalisen kanssakäymisen tilanteet. Pahat henget, pirut ja demonit, voivat syöttää henkilön päähän painajaismaisia kuvaelmia.

Tarpeeksi kauan aikaa yksin vietettyään erakko voi tehdä retken normaaliyhteiskuntaan ja tarkkailla ihmisten käyttäytymistä. Usein käy niin, että toisten ihmisten käyttäytyminen tuntuu pinnalliselta ja he ovat tohkeissaan mitättömistä asioista.

Yksin vietettyjen erakkovuosien aikana, jolloin erakko on kohdannut silmästä silmään kaikki jumalat ja saatanat, hänen tajuntansa on ehkä hieman kypsynyt. Hän on sisäistynyt, ts. hänen sisäavaruutensa on sulautunut osaksi hänen habitustaan.

Tällä retkellä ihmisten ilmoille erakko voi miettiä osaansa. Hän saa kuulla olevansa omituinen; ihmiset tuntevat vierautta häntä kohtaan. Voi olla, että erakko ei oikein osaa puhua; voi olla, että hänen mimiikkansa on jotenkin omituista.

Todennäköisesti erakko palaa retkeltään maailmalla kotiluolaansa. Maailman hälinällä ei ole mitään hänelle annettavaksi. Hiljaisuus on hänen ystävänsä, siinä ilmenevät kaikki muodot, myös verbaaliset.

Mahdollisia maailmoita

2011-05-08T10:22:00.000-07:00

Tässä näkyvässä maailmassa on paljon puutteita. Jossakin toisessa, mahdollisessa maailmassa, eläminen olisi ehkä paljon auvoisampaa.

Erilaisilla mahdollisilla maailmoilla leikittely perustuu mielikuvituksen lentoon. Voimme luoda mallin, millainen olisi parempi maailma. Sitten voimme pyrkiä siihen, että nykytodellisuutemme, jossa elämme, alkaisi enemmän muistuttaa tuota parempaa maailmaa.

Tässä voidaan edetä vauvan askelin, ottaa noita pieniä baby steppejä oikeaan suuntaan. Tämä siltä varalta, että ensi alkuun muutokset tuntuvat liian radikaaleilta.

Toinen tie on sisäinen tie. Sen sijaan, että pyrkisimme ulkoisen maailman olosuhteiden muuttamiseen, voimme koittaa löytää syvältä tajunnastamme sellaisia ulottuvuuksia, jotka tuntuvat palkitsevilta. Ulkoisten olosuhteiden muuttumatta voi käydä niin, että asenteemme eksistenssiämme kohtaan muuttuu myönteisemmäksi.

Ensin tarvitaan ajatus

2011-04-30T12:10:00.000-07:00

Yhden uuden ajatuksen pulpahtaminen tajuntaan on pienoinen ihme. Siihen ei juurikaan tarvita energiaa. Ajatus saattaa olla lähtöpisteenä maailmaa mullistaville teoille.

Uusien ajatusten mieleentuloa edesauttavat virikkeet. Esimerkiksi nettisurffailu ja blogien lukeminen saattaa johtaa kaikennäköisiin oivalluksiin.

Patanjalin joogasutrissa esitetään toisenlainen ihanne. Joogi vetäytyy yksinäisyyteen, tarkkailee oman tajunnallisuutensa ilmiöitä samadhissa ja kokee lopulta perimmäisen oivalluksen.

Voihan se olla totta, että kaikki suurimmat keksinnöt tulevat syvältä sisältämme. Inside out. Introspektion ongelma on siinä, että meillä on vähän välineitä kuvata sisäisiä kokemuksiamme siten, että ne välittyisivät vääristymättöminä.

Jung puhui arkkityypeistä piilotajunnan kielenä. Piilotajunnan kuvaston tunkeutuminen päivätajuntaan on lääketieteellisin termein merkki psykoosista. Ihmiselle kultturissamme "sallittuja" tapoja kommunikoida piilotajunnan kanssa on unitila ja esimerkiksi humalatila. Monille ihmisille musiikinkuuntelu virittää lähes transsinomaiseen tilaan, jossa elämänenergia kanavoituu usein kollektiiviseen hurmokseen, kuten tapahtuu rock-konsertissa.

Enemmän esimerkkejä voisi löytää esimerkiksi herätyskokouksista. Suuri tuntematon puhuu omaa kieltään. Jossain mielessä olemme konventionaalisen arjen kahlitsemia normaaliuteen, pinnan alla vaikuttaa mystisiä voimia, jotka saattavat synnyttää arkaaista kauhua.

Ehkä tärkeintä olisi kuitenkin kyetä kaikkien ristipaineiden keskellä pystyä säilyttämään mielenrauha ja sisäinen tyyneys.

Maailman synty

2011-04-20T14:22:00.000-07:00

Kuten tunnettua, maailmankaikkeus on syntynyt sotkan munasta. Tuo muna oli maailmankaikkeus ajan hetkellä nolla, singulariteetti.

Erilaisia universumeita saattaa olla lukematon määrä. Sotka munii säännöllisesti.

Noitapiiri

2011-04-18T15:14:00.000-07:00

Kolmen buddhan taikapiiri: keskellä keskimmäinen buddha, seuraavalla kehällä vasemmanpuoleinen buddha ja uloimmalla kehällä oikeanpuoleinen buddha.

Joitakin ikivanhoja henkiä on nyt herätelty. he ovat levänneet kiven sisässä tuhansia vuosia. heidän tietoisuuskenttänsä ts. taikamatto, jolla he voivat lentää ajassa, on suunnaton.

Näkyvän maailmankaikkeuden toiselta puolen on ihmiskunnan keskuuteen syntynyt muukalaisia. Jotkut tuntevat vierautta kokeiltuaan ihmisen osaa. Nämä ovat persoonia jotka kaikki ovat aikaisemmassa olomuodossaan saavuttaneet mustan massan hallinnan asteen. Musta massa, esim. mustat aukot, on sellaisen olennon yksi olemuspuoli, joka on suorittanut kosmisen kierron loppuun.

Jokaisella tajuisella olennolla on nimikko taivaankappaleensa. Jotkut ovat meteoreja, jotkut kuita, jotkut tähtiä, ja jotkut viimein mustia aukkoja.

Tämä on tajunnan laajentamisen tie. Tajunnan laajentamiseksi ei oikeastaan ole muuta konstia kuin elää lineaariajassa tarpeeksi kauan.

It's a paradox

2011-04-14T14:48:00.000-07:00

Valehtelen kun sanon, että en koskaan valehtele. Looginen paradoksi on avain vapautumiseen. Kausaalisuhteiden pakkopaita on ihmisen kohdalla aina näennäistä: olemme tuomittuja vapauteen. Meidän tulee elää tässä ja nyt. Joka ajanhetki uudistaa ajatteluamme.

Historiallista jatkumoa ei ole. Kaikki yritykset todistaa joku lopputulema loogiseksi välttämättömyydeksi on haihattelua.

Tarkkailla ja rangaista

2011-04-08T15:58:00.000-07:00

Näin tapahtuu vääjäämättä ja näin on osittain jo tapahtunut: kaikkien yksityisyys tuhotaan ja laitetaan nettiin. Sitten kuka tahansa voi tarkkailla ketä tahansa. Kaikki rikokset saadaan selville. Kaikissa kahviloissa, baareissa jne. on myös kameroita.

Tarkkailuyhteiskunta johtaa siihen, että useimmat ihmiset rauhoittuvat, juttelevat vain niitä näitä, eivätkä saa edes raivareita.

Tiedusteluteknologia on kehittynyt huimasti sitten Watergate-skandaalin päivien. On nanoteknologiaa jne. Mikki voi olla naula, hius, kärpänen tai nappi, hammaspaikka tai lävistys.

Hehkulampuissa saattaa olla kamera, kännykän kautta voidaan kuunnella oli se päällä tai ei, jne.

Minuus kriisissä

2011-02-15T06:59:00.000-08:00

Buddhalasilla on oppi minättömyydestä. Sen mukaan olemuksemme perusta on tyhjä. Meillä on vain tietyt mielentilat ja tuntemukset, mutta niiden takaa ei löydy mitään eheää ydinminuutta.

Korostaessaan tämän hetken merkitystä, ilman orientoitumista tulevaisuuteen tai menneisyyteen, tällainen ajattelu on varmasti ihmisen mentaalihygienian kannalta hyödyllinen.

Jos ajattelemme, että olemme hetkestä hetkeen uusiutuvia ja vailla lineaarisen aikajatkumon tuomaa pysyvyyttä, mitä siitä seuraa esimerkiksi tulevaisuuden suunnitelmille?

Ehkä tärkein meidät muista erottava tekijä on kehomme. Olemme tuomittuja erillisyyteen. Toisaalta vaikka muut ihmiset paljolti muistuttavat meitä, emme koskaan pääse kenenkään pään sisään tarkkailemaan heidän ajatuksenvirtaansa.

On varmaan hyödyllistä ottaa etäisyyttä pään sisällä tapahtuvaan sisäiseen puheeseen. Intuitio ja spontaanius kumpuavat jostakin syvältä tajunnallisuuden syövereistä. Tavanomainen ajatusten virta on pikemminkin pelkkää sanahelinää, kaavamaista ja samoja ajatuslukkiutumia toistelevaa.

Oleminen tässä ja nyt, tämän ainutkertaisen hetken eläminen siten, että on yhteydessä tajunnallisuuden syvempiin aspekteihin on varmaankin haastavaa. Erilaisia menetelmiä on kehitetty.

Sisäinen avaruus

2011-01-26T07:32:00.000-08:00

Yksilön sisäinen elämä ei aina näy juuri lainkaan ulospäin. Sisimmästämme, mikrokosmoksesta, löydämme sellaisia avaruuksia, jotka vetävät vertoja makrokosmokselle, universumille.

Ihmisen sisällä on monenlaisia maailmoita. On mentaalinen maailma, unimaailmat sekä puhtaasti fyysisen kehon tuottamat sisäsyntyiset tuntemukset.

Uskonnollis-mystisissä teksteissä korkeinta ihmisen saavutettavissa olevaa maailmaa on kuvattu jonkinlaisen autuuden maailmaksi. Teistiseltä näkökannalta tämä on yhtymistä jumalaprinsiippiin.

Jonkinnäköinen syvyyssukellus ihmismielen syövereissä voi toki tuottaa paljon ahdistavaa kuvastoa. Taivas ja helvetti ovat sisällämme.

Voi olla, että täysin kommunikointikyvytön henkilö, joka on vajonnut autistiseen mielikuvitusmaailmaan voi sisäiseltä elämältään olla hyvin rikas. Ihmisarvon mittareina ei saa olla pelkkä ulkoinen menestyminen ja sosiaalisen statuksen hankkiminen.

Hiljaisuus

2011-01-23T14:36:00.000-08:00

Pidän hiljaisuudesta. En juurikaan kuuntele edes radiota.

Vuosi on alkanut, mutta en tehnyt uudenvuodenlupauksia. Mitä sitä suotta lupamaan itselleen mitään. Onhan se nähty, että tie helvettiin on päällystetty katteettomilla lupauksilla.

Laitoin avokadon siemenen vesilasiin tulitikkujen varaan jokin aika sitten. Nyt näyttäisi siltä, että siemen alkaa halkeamaan ja se on kasvattanut pienen juuren. Ehkä pian siirrän sen multaan. Sitten minullakin olisi ensimmäinen viherkasvi.

Todellisuus tekstinä

2011-01-08T08:34:00.000-08:00

Tarvitaan kaksi toisistaan eroavaa merkkiä, jotta saadaan siirrettyä informaatiota. Ykkönen ja nolla, morsekoodin taa ja ti. Kahdella merkillä voidaan rakentaa kokonaisia maailmoita, kuten tietokoneitten luomat virtuaalitodellisuudet osoittavat.

Ehkäpä koko aineellinen todellisuus on loppujen lopuksi pakattua informaatiokoodia. Koodin lisäksi tarvitaan koodin kantaja, fotoni tai ylipäänsä joku aineeksi tiivistyvä energiamuoto.

Siinä mielessä kaikki on vain tekstiä. Myös ihmisen psyyke, ali- ja ylitajuntoineen on tietoisuusenergiaa, jossa tiivistyy suuri tekstikokoelma, toisin sanoen erilaisia sanoja ja kuvia. Erilaiset tekstikokonaisuudet käyvät dialogia keskenään, viittaavat toisiinsa ja yrittävät joskus peittää alleen toiset tekstit. Tätä sanotaan sosiaaliseksi vuorovaikutukseksi ja sosialisaatioksi.

Tunne-energiat ovat yksi tapa millä tietoisuusenergia muuntuu yksilön toimintaa motivoivaksi liikuttajaksi. Mikä meitä liikuttaa riippuu siitä, millä tavalla meidät on ohjelmoitu. Inhimillisen tietoisuuden ominaisuus on se, että se pystyy myös korjaamaan sitä koodia millä tajunnansisällöt on kirjoitettu. Vapausasteemme on riippuvainen siitä kuinka hyvin pystymme näkemään muotojen maailman lävitse kohti perimmäistä liikuttajaa, ensimmäistä vapaan tahdon aktia kohti.

Ehkäpä joillakin ihmisillä on kyky purkaa esimerkiksi DNA-koodiin sisältyvää informaatiota elämän pitkän tien varrelta. Heillä voi olla suden vaisto tai he voivat tuntea puun energiakentän halaamalla sitä. Kaikkien muotojen purkaminen, dekonstruktio, josta ranskalainen filosofi Derrida puhuu, voi ehkä ulottua myös lihaan, vereen ja luihin. Ehkäpä tämä on lopullisena päämääränä taijissa ja muissa meditatiivisissa liikuntamuodoissa. Saada keho tietoiseksi, kulkea kehon tie loppuun.

Todellisuus on unta

2011-01-08T08:30:00.000-08:00

Olen ihmismielen arkkitehti. Olen rakentanut itselleni mieleiseni unimaailman, jossa lepään aina syvässä unessa. Unimaailmani on paratiisisaari, neliökilometri pinta-alaltaan. Siellä on valkeaksi kalkittu talo.

Olen houkutellut paratiisisaarelle kaksi seireeniä, ideaalinaista. Valkoisessa huoneessa pidän puheita erilaisista aiheista: viime yönä pidin luennon ydinfysiikasta. Paljastin miten superfuusio saadaan toimimaan. Pitää vain ratkaista aaltoyhtälö ja soveltaa sumeaa logiikkaa. Näin saadaan ihmiskunnalle kehitettyä tehokas lämmitin, joka toimii vedellä.

Lähetän tajuntasäteilyn avulla puheitani valikoitujen ihmisten uniin. Tällä tavalla minulla on enemmän vaikutusvaltaa kuin uskoisi. En kuitenkaan ole vallanhimoinen. Perimmäinen haaveeni on päästä perille unimaailman surreaalilogiikasta, niistä lainalaisuuksista jotka pätevät erilaisissa unitodellisuuksissa. Tällä tavalla pystyn rakentamaan yhä kiehtovampia unimaailmoita.

Lopullinen tavoitteeni on kävellä valveilla ollessani suoraan unen ja valveen rajan yli. Tällöin voisin vierailla unimaailmoissa ja muistaisin kaiken mitä olen siellä kokenut. Tosin voi olla, että sitten heräisin ja huomaisin koko tähänastisen elämäni olleen pelkkää unta…

Suuri Tao

2010-12-16T13:49:00.001-08:00

Aika-aalto ja tajuntahiukkanen

2010-12-13T15:07:00.000-08:00

Kaiken aineen perusyksikkö tässä maailmankaikkeudessa on tajuntahiukkanen, sillä on myös aaltoluonne: se on tietoisuusaalto.

Samaanispiritin rakentaminen

2010-12-11T22:56:00.000-08:00

Alkuperäisen samaanihengen rakentaminen käy seuraavalla tavalla: otetaan theeta tietoisuuteen yltävä geenilinja. Hengen tulee olla puhdas ja vapautunut karmasta. Karkeasta energiamuodosta muodostunut budharuumis tulee repiä irti.

Geenilinjoja tulee seurata niin pitkälle kunnes saavutetaan pysyvä theeta-tietoisuus.

Kuten tiedätte buddhatietoisuus vastaa keltaista energiapalloa. Krisna-tietoisuus vastaa sinistä palloa.

Nämä em. muodot pitää siis ylittää ja tietoisuuden tulee nousta theeta-tasolle. Tämä vastaa harmaata energiapalloa. Viimein harmaan energiapallon reunakalvo pitää repäistä irti. Tällöin harmaasta tietoisuusenergiasta koostuva henkimuoto on kuin savupilvi tai -verho. Siinä ilmenevät kaikki muodot. Se on tuhatkasvoinen samaanihenki.

Spirit and matter

2010-12-08T17:40:00.000-08:00

No soul, only spirit over matter.

No more karmic burdance, only cosmic memory storage.

New man has born.

If you cultivate some well tested spiritual practices, you may learn the trick how to reserve your energy body when you die.

In most cases its snowballs change in hell to get a life.

Joittenkin ihmisten henki on vielä nuori, heillä on vain pieni hämärä taju. Harvojen ja valittujen tajunta on laajentunut niin paljon, että se täyttää koko universumin.

Elämä elämältä tajunta laajenee aina hiukan tai vähän enemmän.

Runousopin lyhyt oppimäärä

2010-12-04T10:01:00.000-08:00

Alku, keskikohta ja lopetus.

Runo:

Hyvät ihmiset,
keskiluokan angsti,
punaviiniläikkiä lautasliinassa.

Ihmiskunnan tulevaisuus - lajinsäilymisoppi

2010-11-28T20:02:00.000-08:00

Erään skenaarion mukaan napajäätikot sulavat ilmastonmuutoksen takia ja tänne on tulossa vedenpaisumus lähitulevaisuudessa. Olettaen, että ihmiskunnalla on kaksikymmentä vuotta elinaikaa ennen kuin megatsunami pyyhkäisee yli kaikkien mantereiden, on syytä tehdä valmisteluja, jotta ihmislajista säilyisi edes pieni kanta.

Eri puolilla maailmaa korkealla vuoristossa saattaa selvitä jonkin verran ihmisiä. Myös sukellusveneissä saattaa selvitä jonkun verran ihmisiä. Kun lopunajan hetki on lähellä, sukellusveneisiin tulee sijoittaa lisääntymiskelpoisia miehiä ja naisia.

Lopunaikaa odotellessa olisi hyvä tuntea yhteisvastuuta ja poistaa räikeimmät vääristymät.

Vedenpaisumuksen jälkeen seuraa vesimiehen aika, kalojen valtakausi.

Uusi uljas utopia - klubitaloyhteiskunta

2010-11-28T19:23:00.000-08:00

Näin ei käy vääjäämättä. Historialla ei ole mitään vääjäämätöntä pakkoa kulkea mihinkään tiettyyn suuntaan. Kulttuurit rappeutuvat ja degeneroituvat usein.

Ihanneyhteiskuntamalli - paras mahdollinen yhteiskunta ei välttämättä koskaan toteudu.

Pitkälle automatisoidussa jälkiteollisessa tietoyhteiskunnassa eri teollisuudenhaarat tuottavat niin paljon ylijäämää, että jos se jaettaisiin tasan kansalaisten kesken kaikilla kansalaisilla olisi korkea elintaso. Jos pääomavero olisi sata prosenttia, kaikille kansalaisille voitaisiin maksaa ehkä jopa viiden tuhannen euron suuruista kansalaispalkkaa. Työstä ei maksettaisi palkkaa vaan kaikki työnteko olisi vapaaehtoistyötä.

Useimmat ihmiset haluaivat palvella yhteiskuntaa antamalla työpanoksensa. Työpäivän pituus voisi olla viisi tuntia. Tällainen on klubitaloyhteiskunta. Ihmiset voisivat vapaasti vaihdella työtehtäviä. Joku voisi olla viikon toimitusjohtaja ja seuraavalla viikolla kadunlakaisija.

Vapaa yritteliäisyys olisi sallittua. Jos jollakin olisi hyvä liikeidea hän saisi rahoituksen jolla hankkia toimitilat ja työvälineet valtiolta. Tällä tavalla kukoistaisi erilaisten putiikkien ja muitten palveluyritysten kirjo. Jos putiikinpitäjä kyllästyisi työhönsä, joku toinen kansalainen voisi siirtyä pitämään putiikkia.

Opiskelu ja terveydenhoitopalvlet olsivat ilmaisia. Luovaa energiaa vapautuisi paljon ja kaikkialla yhteiskunnassa vallitsisi samanlainen talkoohenki kuin urheiluseura-aktiiveilla.

Geenit, sielu ja henki - Tie ja Totuus

2010-11-09T13:07:00.000-08:00

Geenit ovat alusta. Sielu on kupla siittiön pään sisällä. Sielu kehittää keskushermoston. Henki siirtyy ihmiseen ensihenkäyksellä. Henki on ihmisen johtaja, persooona.

Vanha henki voi valita geeninsä, koska sillä on suuri kosminen massa.

Sielu käy läpi karmisen kierron. Henki käy läpi kosmisen kierron. Karminen kierto kestää noin sata ihmisen elämää. Kosminen kierto kestää noin sata miljoonaa vuotta. Kosminen kierto on melkein sama kuin elämän pitkä tie.

Ihmisen perimmäinen kutsumus on avata sekä karminen että kosminen muisti. Kaikki patoumat tulee purkaa, ensin tämänkertaisen elämän patoumat, sitten karmiset patoumat. Näin ihminen on vapaa.

Jos ihminen jatkaa etsintää tästä eteenpäin, avaa kosmisen pyörän, toisin sanoen kulkee salaista polkua, hänestä tulee hyvin etäinen ja välinpitämättömän oloinen. Tämä johtuu siitä, että hän on tyhjentänyt koko tunnemaailmansa ja näkee erilaiset tunteet ikäänkuin sähkönkaltaisena energiavirtana. Salainen polku ei sovi kaikille. Usein se edellyttää vetäytymistä maailmasta. Tämä on hulluuden, outouden ja toiseuden tie.

The Old Master's story

2010-11-06T14:25:00.000-07:00

This handwritten story was given to a member of Columbus ship, a doctor, who took it to Europe.

It's been written in spanish by a 300 hundred year old indian mystic, and it tells about his old master, who was perhaps his biological father. When the old master died, he was 4000 years old. Old master teached to his pupil, his son, the secret of immortality.

"Today I will die. I have inner sureness that I will be born again into a new body. Because I am old spirit, I can choose my elements ( e.g. genes).

I have teached you enough during these three hundred years.

I will die now because I want to die. During these 4000 years, I have wandered all over the world.

After many hundred years, you will read this story from the Net. You don't know now what I mean. Remember 2010, November.

You don't know who has put this text there to be read by anyone, who is interested.

You have taught my system to some people. I have been in India and teached my tantric system to a couple of people as it was called there.

Actually I have been all over world and taught secret wisdom and the way of secret path to many.

By 2010, the ancient wisdom has almost been forgotten. There are only a few men of power, like you.

You have been alone for a long time, living in silence and meditation. Somebody shows you this text and you will think about this for a while. Then you decide to publish some material for the guidance of the seekers. You put it into a net and everyone from all over the world can read it.

The way of spirit will gradually gain more interest.

And now I will burn."

After having said that the old master sat down. He singed for a while. He trembled a little bit. Then he was caught up in flames. He was burnt totally. Only a tiny pile of ashes was left of his material body.

Big Revelations

2010-11-04T10:55:00.000-07:00

I started to smoke again cigarettes. Tobacco is my only friend. I didn´t smoke for over two weeks. Now I think, what is the point. We die sooner or later anyway.

And now the revelations:

There are many buddhas but only one Buddha. Last five thousand years the Buddha has been one and the same person. To be a Buddha is a task which has been given.

Nobody knows who the Buddha is. He or she can be anyone. If you meet him/her please don´t kill him/her.

All the species have among them one individual who has been chosen as a Buddha.

The Buddha of humankind is here for his last incarnation. After that the Buddha will move to a long deserved vacation in a buddhist paradise. Another person will be elected as a new Buddha after that.

During this 5000 years the Buddha has finally finished the great task of purifying the karmic system. Because of that, the collective suffering will diminish during the next fifty years.

Ja tupakkalakko senkun jatkuu...

2010-10-30T20:06:00.000-07:00

Nyt on tullut kaksi viikkoa tupakoimattomuutta täyteen. Huomaa miten hengitys on vaivattomampaa.

Rahaa ei juurikaan ole jäänyt yli, on mennyt rahaa suklaalevyyn per päivä ja pastilleihin.

Toisaalta tupakoimattomuudella on paljon muitakin positiivisia vaikutuksia kuin rahansäästö. Jotenkin tupakoimattomana on helpompi suhtautua myönteisemmin elämään.

Ehkäpä pääsisi nyt lopullisesti tupakasta eroon. Retkahduksia saattaa tosin tulla pitkienkin aikojen päästä.

Pitäisiköhän mennä aamukahville kahvilaan ja lukea päivän lehti? Olen tosin jo juonut kaksi kuppia kahvia tänä aamuna. Kellotkin tuli siirrettyä talviaikaan, joten kellokin on vasta varttia yli viisi.

Jos kävisi tänään hölkkäämässä. Riippuu vähän kelistä. Esimerkiksi parin tunnin päästä. En ole juurikaan nukkunut yöllä, joten ehkä tulee nukuttua päivällä.

Kevyesti hölkäten vakilenkkiini menee aikaa 35 minuuttia. Tai en tiedä voiko puhua vakilenkistä kun olen niin harvoin käynyt hölkkäämässä. Nyt olisi tupakkalakon myötä hyvä sauma aktivoitua. Viime viikolla kävin kerran hölkkäämässä ja tällä viikolla olen käynyt kerran, perjantaina. Joten jos käyn tänään hölkkäämässä, se on toinen kerta tällä viikolla. Ensi viikolla voisi sitten käydä hölkkämässä kolme kertaa.

Nythän on tosin talvi tulossa. Aikanaan Paavo Nurmi ja kumppanit eivät juosseet talvipakkasilla. Sen sijaan he kävelivät päivittäin pitkiä, jopa 25 kilometrin pituisia lenkkejä. He uskoivat juoksemisen pakkassäällä olevan epäterveellistä.

Ehkä toteutan samaa linjaa, enkä juokse kovilla pakkasilla. Voisin kyllä käydä kävelemässä, en tosin varmaankaan himopitkiä matkoja.

Karu totuus - onko sitä?

2010-10-27T11:30:00.000-07:00

Totuus on jotakin ehdotonta. Tässä jää koko asioiden harmaasävyasteikko näkemättä. Ihminen, joka lakkaamatta laukoo omasta mielestään totuuksia eri asioista saattaa olla rasittava.

Yksi totuus, monien muiden joukossa, on se, että olemassaolomme on jatkuvaa kilpailevien totuuksien punnintaa ja valintaa. Mediassa, esimerkiksi politiikan uutisoinnissa kilpailevia totuuksia asetetaan tyrkylle.

Usein ne totuudet, jotka meihin jotenkin kolahtavat, ovat sopusoinnussa maailmankatsomuksemme kanssa. Maailmankatsomus taas on uskomusten ja teoreettisen ajattelun viitekehys, joka on muokkautunut osaksi identiteettiämme varhaislapsuudesta alkaen. Toki kaikki kokemus ja uusi opittu aines hioo ja syventää maailmankatomustamme.

Toisaalta ei välttämättä kannata lyödä lukkoon omaa ajatteluaan. Tässä nousee mieleen ajatukset sanallisten artikulaatioiden riittämättömyydestä todellisuuden hahmottamiseksi.

Voimme tietysti myöhemmällä iällä joskus myöntää olleemme väärässä monessa asiassa. Toisaalta maailma ja sitä kuvaava tietoaines muuttuu käsittömättömällä vauhdilla. Voidaan ajatella, että päivitetty tieto on aina relevanteinta.

Tässä tullaan tietysti tiedon tuottajan intresseihin ja arvomaailmaan. Tämä on yleinen ihmistieteitä ja ylipäänsä ihmisen käyttäymistä kuvailevan informaation ongelma.

Samaan eksaktiuteen kuin esimerkiksi hiukkasfysiikassa on ihmistieteissä vaikea päästä. CERNissä tehtävillä kokeilla, joissa synnytetään uusia alkeishiukkasia, saadaan aikaiseksi kongreettisia tuloksia.

Ehkä samankaltainen ihmiskoe oli eräässä mielessä taannoinen Chilen kaivosonnettomuus. Siellä ihmisten yksilö- ja joukkopsykologinen käyttäytyminen oli ikäänkuin laboratoriossa.

Muuten - tupakkalakko jatkuu edelleen. Välillä on tullut impulsseja, josko lähtisi ostamaan tupakkaa. Toistaiseksi olen saanut nuo ajatukset sammumaan ilman, että ne olisivat johtaneet toteutuksen asteelle. Pitäisi varmaan alkaa liikkua enemmän.

Viikko takana

2010-10-23T12:39:00.000-07:00

Noin seitsemän tunnin päästä on viikko tupakkalakkoa takana. Suhteellisen helposti on tupakoimaton taival tähän asti mennyt. Ei ole ollut suuria mielihaluja tupakoida. Voi olla, että niitä vielä tulee.

Tupakoimattomuutta varmaan auttaa se, että julkisilla paikoilla kuten ravintoloissa ei saa enää polttaa. Eilen kävin kaljalla ja ihan hyvin onnistui pysymään savuttomana.

Vuorokausirytmi vaan helposti kääntyy päälaelleen. Jotakin asialle varmaan täytyisi tehdä.

Jos kävisi huomenna hölkkäämässä. Kerran olen tämän kuluneen viikon aikana käynyt hölkkäämässä. Savuttomana hölkkääminen on huomattavasti helpompaa.

Tämä yö varmaan tulee valvottua. Jos menisi johonkin yökahvilaan istumaan ja lukemaan päivän lehti. Tosin nyt on lauantai-ilta, on varmaan paljon humalaisia ihmisiä kaupungilla. Ehkä on parempi pysyä kotona.

Savuttomuudesta

2010-10-18T16:36:00.000-07:00

Tiedän. Olen yrittänyt monta kertaa aikaisemminkin.

Ehkä tällä kertaa tupakkalakko pitää, ja pääsen loppuiäkseni eroon tuosta myrkkykääryleestä.

Eihän tupakka sitäpaitsi edes maistu hyvältä. Se on tapa, ajan tappamista. Saahan sen ajan muutenkin kulumaan.

Sunnuntaipäivän olin jo polttamatta. Nyt on tiistai aamuyö, joten tulee kaksi vuorokautta täyteen.

Tänään kun kävin kirjastossa, huomasin savuttomuuden positiivisia vaikutuksia. Jaksoin keskittyä lukemaan pitkiä artikkeleita The Atlantic -lehdestä. Luin myös Suomen Kuvalehteä ja Aamulehteä. Kirjastossa meni yli kaksi tuntia.

Minulla on pino kirjoja lainassa, jotka ovat lukematta. Nyt savuttomana ehkä jaksaa paremmin keskittyä kirjojen lukemiseen. Ei ainakaan tarvitse jatkuvasti keskeyttää lukuprosessia mennäkseen röökille.

Luin, että vaaditaan 40 päivää uuden tavan juurruttamiseen: siinäpä tavoitetta, olla neljäkymmentä päivää polttamatta.

Toisaalta nämä kaksi päivää ovat menneet aika kivuttomasti. Mutta aikaa uudelleenohjelmointiin varmaan menee. Kun tulee mielihaluja, täytyisi jotenkin hillitä röökinhimo.

Neljänkymmenen päivän päästä ollaan marraskuun lopussa. Saa nähdä selviääkö sinne. Voin raportoida tänne siitä, miten savuton taival onnistuu.

Ehkä neljäsosa ihmisistä tupakoi. Se on hyvä pitää mielessä. Olisi kiva sulautua ei-tupakoivaan enemmistöön.

Jos savuttomuus onnistuu, tapetille ehkä nousee liikunnallisuuden lisääminen. Voisi hölkätä ja käydä kuntosalilla, esimerkiksi.

Toisaalta jo kävely ja syvään hengittäminen saa aikaan sen, että elimistössä on huomattavasti enemmän happea kuin ennen.

Jonkinlaista meditaatiota ja jooga-tyyppisten venytysten tekoa voisi myös harrastaa. Joogassa oikea hengitys on yksi harjoituksen kulmakivi. Savuttomana harjoituksesta on mahdollista löytää kokonaan uusi dimensio.

Kaiken kaikkiaan minulla on vähän hyvää sanottavaa tupakasta. Ensinnäkin se tyhmentää. Lisäksi se tekee lyhytjänteiseksi. Mieli on apea ja neuroottinen. Melikuva katkerasta nikotinista on oikeaan osuva.

Koitan psyykata itseäni pääsemään irti tupakasta: minun pitää kehittää strategioita heikkoja hetkiä varten. Kun tulee mielihalu lähteä ostamaan tupakkaa, täytyy olla noudattamatta tuota impulssia. Loppujen lopuksi tämän voi ottaa vapaan tahdon harjoituksena. Vastustaa tuota itsetuhoista himoa, tehdä valintoja päivä päivältä, tunti tunnilta, olla ostamatta tupakkaa.

Itseasiassa kyse on uudelleenoppimisesta. Niinkuin aikanaan kun aloin polttamaan, minä opettelin tupakoimaan. Nyt minun on opeteltava olemaan polttamatta.

Neljässäkymmenessä päivässä uudesta tavasta tulee tottumus. Joten täytyy sinnitellä neljäkymmentä päivää, ilman ensimmäistäkään myrkkykäärylettä.

Mieli ja aine

2010-09-27T13:08:00.000-07:00

Psykofyysisen ongelmaa on kautta aikojen lähestytty eri tavoin.

Intospektio saattaa tuottaa kokemusperäistä ensikäden tietoa asiasta. Hiljentymällä ja tarkkailemalla mielen liikkeitä voi paljastua pikkuhiljaa jotakin merkittävää aine-mielen luonteesta.

Kokemus tietoisuuden ytimen luonteesta ikäänkuin hiljaisena todistajana, johon ulkomaailman ärsykkeet ja tunnemyrskyt heijastuvat, mutta joka on pohjimmiltaan hiljainen ja liikkumaton, on saavutettavissa itsetutkiskelun avulla.

Mitä tapahtuu kun tunteet saavat meistä vallan? Jossakin mielessä tämä on aivokemikaalien, välittäjäaineiden, vilkastunutta toimintaa. Missä on silloin tuo hiljainen todistaja?

Voimme myös ajatella mentaalisia tiloja elämänenergian, ki-energian tai pranan, ilmentymänä. Se miten energia virtaa kehossamme ja hermostossamme sekä se miten me tätä energiavirtaa ohjaamme, vaikuttaa tunnemaailmaamme ja mielentilaamme.

Tietoisuus lienee vain elollisen luonnon ominaisuus. Ihmiselle on suotu kyky itseoivallukseen, näkemään itsensä itsetietoisena tajunnallisena oliona. On vaikea kuvitella, että tietokoneelle pystyttäisiin rakentamaan tällainen tajunnallinen ulottuvuus. Tässä tullaan myös vapaan tahdon problematiikkaan.

On tietysti mahdollista, että elottomalla luonnolla, mm. kivikunnalla on tietoisuutta. Tässä tullaan ajatukseen tietoisuuden luonteesta jonkinnäköisenä kenttänä. Elollisissa luontokappalesissa tuo kenttä jalostuu siten, että sillä on itsenäisiä persoonallisia piirteitä. Lisäksi sillä on kyky indeterminismiin, vapaan tahdon ilmauksiin.

Metsässä on paljon puita

2010-09-21T17:56:00.000-07:00

Ihmisyksilö on kuin puun lehti. Lehtiä on puussa lukematon määrä. Kaikki samanlaisia, mutta kuitenkin jokainen vähän erilainen.

Kokemus perimmäisestä ykseydestä on lehden, ihmisyksilön, hämärä taju puunrungosta, jonka läpi kulkee elämän voima.

Jotkut yksilöt kutsuvat puunrunkoa oksineen jumalaksi.

Itseasiassa ihminen on kanava. Tuon kanavan läpi virtaa energia. On leveitä kanavia ja kapeita kanavia. Kokonaisuus on kuin verenkiertojärjestelmä. Kanava voi mennä myös tukkoon.

Ajatusten villi laukka

2010-09-17T16:25:00.000-07:00

Ehkä olemme kuin radiovastaanottimia ja päähämme pulpahtelevat ajatukset riippuvat siitä taajuudesta, jolle olemme virittyneet.

Ehkäpä jopa unemme on tuotettu; niillä on omat ohjaajansa ja kuvaussihteerinsä. Unille tosin on ominaista, että ne ovat yksilöllisiä.

Tässä tullaan ajatukseen, että meitä tarkkaillaan. Kokonainen joukko henkiolentoja, jotka tuottavat uniemme sisällön, tarkkailee meitä ja katsoo miten reagoimme uniin.

Mistä ajatukset tulevat? Kerrankin todistaessa originaalia ideaa, suurta ajatusta, ihminen on innoissaan. Mutta kuten esimerkiksi tiede todistaa, usein samanlaisia suuria ajatuksia syntyy yhtäaikaa eri ihmisten mielissä eri puolilla maailmaa.

Voimmeko jotenkin kontrolloida ajatuksia, joita vastaanotamme? Jos jatkuvasti ajatuksemme kiertävät samoja asioita, olemmeko jotenkin jumittuneet kanavalle, jolla emme tahtoisi olla? Miten sitten negatiiviset ja painajaismaiset ajatukset, joiden kanssa painiessa mielemme voi särkyä?

Elämä on koe, josta annetaan tyylipisteitä. Eniten pisteitä kerännyt pääsee taivaaseen ja vähiten pisteitä hankkinut joutuu manalaan.

Minuus kateissa?

2010-08-30T14:02:00.000-07:00

Onko ihmisellä loppujen lopuksi persoonaa? Onko minuutemme loppujen lopuksi vain kimppu tunne- ja mielentiloja?

Populaatimediassa persoona ymmärretään pinnallisesti, lähinnnä habituksen kautta. Mutta onko persoonalla syvyysulottuvuutta? Jos jätetään pois turha small talk ja paskanjauhanta, mitä jää ihmisestä jäljelle?

Minuuden kokemus on tavallaan jotakin hyvin hiljaista ja sanatonta. Se on ikäänkuin se kaiken sanahelinän ja kielellisen ajattelun taustalla oleva kaikkea todistava tietoisuus.

Ehkä meidän olisi hyvä levätä säännöllisesti tuossa tietoisuudessa. Ajautuminen kielipelien ja tunnemyrskyjen maailmaan on kuluttavaa.

Jotkut psyykenlääkkeet tekevät ihmisestä rauhallisen ja tasaisen. Ehkä kaikkien ihmisten tulisi olla lääkityksellä. Näin saataisiin väestönkasvukin kuriin. Hillitseväthän tuollaiset lääkkeet myös sukupuolista halukkuutta.

Oodi kesälle

2010-07-01T12:37:00.000-07:00

Kesällä voi tehdä kaikenlaista kivaa: ottaa aurinkoa ja käydä uimassa, juoda kaljaa terassilla, jne.

Pitkinä talven kuukausina angsti saa usein vallan. Kesä on toista maata. Toisaalta olisi kiva asua talvikuukaudet jossakin etelän lämmössä. Toisaalta juuri vuodenaikojen vaihtelu tuo elämään tietyn rytminsä.

Silti olemassaolon syvimmät kysymykset tuskin ovat riippuvaisia ilmastosta. Jos on mökkiytynyt kotiinsa ja liikkuu vain harvoin ulkona, säällä ei ole niin kauheasti väliä.

Hyvä sää on jonkinlainen lisä yleiseen hyvinvoinnintunteeseen. Jos voimme hyvin, auringonpaiste lisää positiivista energiaamme. Toisaalta synkkyyden alhossa auringonpaiste ja helle saattavat tuntua ärsyttäviltä.

Peliteoria

2010-06-24T13:41:00.000-07:00

Olisiko peliteoriasta apua elämänlaadun parantamisessa? Täytyy tosin muistaa, että peliteorian kehittäjä John Nash sairastui skitsofreniaan. Nashista kertoo elokuva Kaunis mieli.

Jos ajattelee elämää pelimetaforan kautta, ei voi välttyä jonkinnäköiseltä arjen ekonomisoimiselta. Elämän voittojen ja tappioiden analysoinnissa saattaa tuntua, että kyse on pelistä, jossa on tuomittu häviämään. Elämän pelissä aloitamme nuorina ja kädessä on kaikki valttikortit. Pikku hiljaa ikääntymisen ja sairastelun myötä peli kääntyy tappiosta toiseen kulkemiseksi. Vähän kerrassaan meidän on luovuttava monista asioista. Lopullinen tappio, kuolema, on väistämätön.

Ehkä meidän ei kannata nähdä elämää pelkkänä pelinä ja kilpakenttänä, muuten turhaudumme. Jonkinnäköinen runollisempi asenne elämään lienee välttämätön. Synnymme, elämme hetken ja kuolemme pois. Olennaista kai on tuo ohikiitävän elämämme syvyysulottuvuus. Päivästä päivään, vuodesta vuoteen, ehdimme sittenkin kokea elämämme aikana monenlaisia asioita.

Olla yksi elollinen organismi tässä suunnattomassa universumissa, tähtitaivaan alla ja omien ajatuskuvioitten sekä kokemusmaailman rajoittamana , on periaatteessa upeaa. Usein teemme elämästämme tarpeettomasti ahdistavaa ja tuskaista.

Emmehän tiedä edes varmasti onko kuoleman jälkeen jatkuvuutta. Jos yksilöllinen inhimillinen tietoisuus ei sammu totaalisesti kuoleman hetkellä, vaan jonkinnäköinen henki siirtyy kuolleitten maailmaan tai syntyy uudelleen, voimme ajatella, että kyse on jonkinnäköisestä ikuisesta kiertokulusta.

Tämän elämän tappiot näyttäytyvät ikuisen kiertokulun idean valossa jokseenkin merkityksettömiltä. Jokatapauksessa vaikka mitään jatkuvuutta ei olisi, olemme hetken olleet elämän kantajia. Elämän pitkä tie kuitenkin jatkuu muodossa tai toisessa.

Huomenna kaikki on toisin

2010-06-21T13:31:00.000-07:00

Ikuinen huomisen odotus kiteytyy kahteen asiaan. 1. Nykyhetki ei ole tyydyttävä. 2. Menneisyydessäkin on paljon, jota olisi voinut tehdä toisin.

Tällainen mañana-ajattelu perustuu siihen, että huominen on uusi tilaisuus: huomenna voin tehdä kaikkea sitä, mitä tänään ei tullut tehtyä.

Huomisen odottamisessa on tyypillistä asioiden kasaantuminen. Asioita lykätään aina vain päivä kerrallaan eteenpäin. Lopulta käy niin, että tuota myyttistä huomispäivää ei koskaan tule. Kymmenen vuotta on odotettu jonkinnäköistä ihmettä, mutta asiat ovat edelleen rempallaan.

Huomispäivän sijaan olisi järkevämpää tehdä ja toimia preesensissä, tässä ja nyt. Voi tarttua aina erilaisiin tehtäviin ja suorittaa näitä tässä hetkessä jonkinlaisella zen-asenteella. Ei kannata miettiä tuleeko tehdystä työstä ikinä valmista jne. Tärkeintä on välttää orientoitumista tulevaisuuteen.

Mielekkyys elämään on löydettävä hetkestä hetkeen.

Tässä ja nyt

2010-06-15T16:02:00.000-07:00

Ydin piilee siinä, että pitäisi elää tässä hetkessä. Mennyt on pelkkää houretta ja muistoja. Tulevaisuus pakenee kaikkia määrittelyitä ja suunnitelmia. Jäljelle jää tämä hetki, ikuinen NYT. Eläen hetkestä hetkeen, antamatta menneisyyden determinoida tulevaa meillä on mahdollisuus katkaista tuo illusorinen kausaalisuhde.

Ei ole mikään pakko toistaa aiempia virheitä ikuisesti. Voi lähteä tästä hetkestä, nollata tilanteen ja orientoitua tulevaisuuteen jonkinnäköisestä tabula rasa tilanteesta lähtien. Tämä edellyttää sitä, että pääsemme irti alitajuntaamme kertyneestä kuonasta, jolla voi olla näennäisesti käyttäytymisemme suhteen pakottavaa voimaa. Jonkinnäköinen introspektio, sisäinen tutkiskelu, voi olla tässä kohdin paikallaan. Tarkoituksemme on siis päästä irti ja vapautua kaikennäköisitä pakkomielteistä ja -ajatuksista, etenkin itsetuhoisista impulsseista.

Ehkä ihanne olisi itseohjautuva, annetussa tilanteessa mahdollisimman rakentavasti itseään toteuttamaan pystyvä yksilö. Tulee päästä irti vahingollisesta "karmasta" ja oltava vapaa.

The way of shaman

2010-05-14T14:05:00.000-07:00

Shamanism is an ancient science. It comes from inside out.

During shamanistic initiation which can last for twenty years, the initiate travels in the spirit world. Gradually he turns the spirits into his friends.

Shamanism is a way of enlightenment which integrates both the right hand path and the left hand path. In a way the shaman must create own universe. Finally both hands are clapping together, no more one hand clapping.

Visiting the land of the dead, shaman founds the secret of immortality: how to make his personal spitual being everlasting, from end of the world till rebirth of world etc.

Often shaman is not man of formal position in organized society. Often his destiny is to be an outcast. By knowledge of supranatural phenomena and laws of the spirit worlds, e.g. collective subconciousness, he can serve society to diminish collective suffering.

Kehollisena kosmoksessa

2010-05-01T03:44:00.000-07:00

Jos ajattelemme, että ihmiskeho aivoineen on mikrokosmos ja näkyvä maailmankaikkeus makrokosmos, tullaan ajatukseen, että ihmiskehossa vaikuttavat samat lainalaisuudet kuin makrokosmisella tasolla. Näin esimerkiksi suhteellisuusteoria ja teoria mustista aukoista on relevantti ihmiskehon suhteen.

Kuitenkin on syytä muistaa, että liha on jähmeä ja hidas elementti. Vasta fyysisen harjoituksen kautta liha alkaa totella mieltä. Mutta mikä tuo mieli on? Aivokemiallista toimintaa sanoo skeptikko.

Toisaalta voidaan ajatella inhimillistä eksistenssiä jonkinlaisen elämän energian, ki-energian tai pranan, ilmentymänä. Ihminen voidaan nähdä kanavana, jonka läpi elämänenergia virtaa.

Tässä tullaan kysymykseen energian olemuksesta. Ovatko kaikki energiamuodot loppujen lopuksi yhtä ja samaa perusenergiaa niinkuin on oletettu? Aine on tiivistynyttä energiaa, niinkuin lause: "energia on massa kertaa valonnopeuden neliö", sanoo. Millainen energiamuoto on psyykkinen toiminta? Ehkä jonkun pitäisi ratkaista perimmäinen aaltoyhtälö, suuren yhtenäisteorian peruslause.

Tässä tullaan taas kysymykseen perimmäisestä liikuttajasta. Jos aine-energia on se vaatetus johon elämä pukeutuu, mikä oikein saa aikaan tahdonalaisen aktin? Voimmehan esimerkiksi hakata päätämme kiviseinään, jos päätämme niin.

Ehkä ratkaisu löytyy energian luonteesta. Tiivistyneessä muodossa energia on ainetta. Tästää kun lähdetään liikkeelle tullaan yhä subtiilimbiin energiamuotoihin. Ollaan pian kvarkeissa ja spin-tason ilmiöissä. Heisenbergin epätarkkuusperiaate sanoo, että hiukkasten käyttäytyminen on ennustettavissa vain tietyllä todennäköisyydellä. Itseasiassa kaikki käyttäymismallit ovat mahdollisia. Jos nyt ajatellaan inhimillistä tietoisuutta ja vapaan tahdon aktia, niin ehkäpä se juuri on tuollainen spin-tason ilmiö, tyhjyydestä emergoituvaa monimuotoisuutta.

Tässä tullaan siihen ajatukseen, että energia on viime kädessä tietoista, elämää täynnä.

Madman's dream, part 75

2010-04-13T14:19:00.000-07:00

"I'm an ascetic. Spirit over matter. Cosmo-linear man. Observe cosmic reagence, it reveals how old is your spirit.

I'm just a stone. Stone who learned to sing. I sing about ancient world. God Shiva dancing.

After me, Mega-Tsunami, end of humankind. I would rather be a dolphin than human.

Emptiness is the beginning of everything and also the end."

Palapelin rakentelua

2010-03-06T17:01:00.000-08:00

Kaikissa suurissa systeemeissä on vikansa. Usein ne edellyttävät sokeaa uskoa. Toisaalta olisi mukava, että olisi olemassa jokin lopullinen totuus tässä aatteiden ja ideologioiden temmellyskentässä. Kuin suuri sadan miljoonan palan palapeli, joka olisi valmiiksi koottu.

Usein käy niin, että kokoamme henkilökohtaisia palapelejä runnomalla väkisin paloja paikoilleen. Olemme tyytyväisiä jos saamme kymmenen palan palapelin valmiiksi ja hylkäämme sitten maailmankuvamme muodostamisen.

Mikä on esimerkiksi tämä entiteetti, ihminen? Kun poltan tupakan koen jotakin. Samoin kuin jos lyön polveni pöydän kulmaan. Kuka on se, joka tuon tunteen kokee?

Eihän tämä koske vain ihmistä. Myös muut elolliset olennot kokevat asioita.

Onko ihminen vain jonkinlainen takaisinkytkennällä varustettu automaatti? Mutta kokemisen kokeminen on jotain erityistä, niin, koko tunnemaailman kirjo, en voi uskoa tähän.

Mitä on toistamisen pakko? Vahingollinen tottumus, jota ihminen kuitenkin pakonomaisesti toistaa. Mikä saa tämän aikaan?

Mikä saa ihmisen lipeämään hyvistä päätöksistä ja ajautumaan itsetuhoiseen käytökseen? Onko itsetuhoinen käytös sittenkin jotenkin palkitsevampaa?

Ehkä tällä on yhteys palapelien rakenteluun. Emme ole saaneet henkilökohtaista palapeliämme sovitetuksi suurempaan kokonaisuuteen. Tästä seuraa turhautuminen ja pako itsetuhoiseen käyttäytymiseen.

Majakka yössä

2010-02-26T11:34:00.000-08:00

Joskus asiat lutviintuvat itsestään. Toisinaan taas saa kävellä suossa pitkään, ennen kuin valoa tunnelin päässä näkyy.

En tiedä mikä olisi paras strategia selvitä niistä haasteista joita elämä asettaa. Täytyy kuitenkin muistaa, että elämästä ei jaeta tyylipisteitä.

Miten orientoidumme elämässämme huhupuheiden, valheiden ja satunnaisten totuuden jyvien seassa?

Mitä jos elämä on auttamattoman tylsää?

Nyt tarvittaisiin pitkäjaksoista suunnittelua ja elämäntaparemonttia. Ottaa niitä "baby stepsejä". Vauvan askelin kohti vakaata tulevaisuutta.

Jos elämä kriisiytyy pitäisi löytää uusia näköaloja. Vanhat toimintamallit jotka ovat johtaneet umpikujaan täytyy hylätä.

Loppuisivat edes pakkaset.

The closure

2010-02-01T07:55:00.000-08:00

How is this all going to end? Maybe it's true that the ufos are going to take control as I read from this site: http://personal.inet.fi/cool/kevattakohti

How long will humankind survive? At this point this speculations are more or less irrelevant. What would be the perfect ending to this theatre? Human history: comedy, tragedy, satire or something else? May be the genre is grotesque.

To see the mystery in everyday existence: if all the secrets would be revealed to a man, would he commit suicide? Cause the role of the dead would be so much more fascinating than the limited pitiful life of a mortal.

To believe that there is something after death is considered to be naive. But thinking about dreams: what are the realms we visit when we are dreaming? May be the spirit world is dreamlike surreal form of being.

It's spirit over matter. By the will of spirit, we can force this piece of flesh, our body, to do incredible things. Think of a bodybuilder. Another example is chess player. Brain is a muscle. This is a metaphore.

The Way

2010-01-31T03:48:00.000-08:00

We are all on the Way. Some of us are closer to the final truth than the others. There's no way you can escape the universal law.

Like the theory of relativity, our human existence is bound to some complex governing principles of personal growth.

I don't claim to know the truth. I just say that my path has been such that I have realised the need for cultivating some kind of inner light.

I have regognised the self destructive impulses in my behavior. On the other hand, some kind of need for setting inner balance and being in harmony with the external world is needed.

Speaking of mysticism and eastern philosophies, often they appeal to individuals with some mental problems. On the other hand, surely we could say that persons such as Jesus and Buddha would be labeled as schizophrenics, if they lived today. They would be locked in mental asylum and be put on the anti-psychotic medication.

What is normal and what is abnormal, is of course a political issue. In different ages the society defines the limits in between your behaviour is acceptable.

Returningto the concept of the Way. We have to live our own life from birth till death and face the challenges we meet. It's our destiny. Whatever happens, we must remember that we are still on the Way. It's a sort of Ying-Yang thing.

Live in harmony, don't break your system, cultivate your inner wisdom. Peace of mind.

Kupruja valveunessa

2009-12-11T15:40:00.000-08:00

Onko elämämme vain illuusiota? Jos jopa kiihkeän toiminnan keskellä saatamme silloin tällöin havahtua ajattelemaan toimintamme mielekkyyttä, kaiken katoavaisuutta tai elämäämme rajoittavia reunaehtoja, miten sitten jonkinnäköisessä unen ja valveen välisessä välitilassa?

Jos maailma on suuri harha, niin miten voimme herätä, ts. saavuttaa yhteyden kaiken olevaisen perustaan? Onko tuollaista perustaa edes olemassa?

Yksi mahdollisuus löytyy rationaalisuudesta. Kun elämme järkevien toimintaperiaatteiden mukaan, vältämme itsetuhoisia impulsseja ja suunnistamme eteenpäin päivä kerrallaan, saavutamme aikanaan kypsän vanhuuden. Ellemme ole kuolleet jostakin syystä aiemmin.

Paljon riippuu siitä miten olemme itsemme ohjelmoineet. Tietyt pakkomielteet saattavat saada vallan jos emme pyri taistelemaan tajunnallisuudesta, ehkä jopa kollektiivisesta tajunnallisuudesta, kumpuavia mörköjä vastaan.

Olisi hienoa jos olisimme itseohjautuvia ja meillä olisi vapaa tahto. Toisaalta voidaan kysyä sitä, mistä ajatukset tulevat? Miksi joku saa päähänsä jotakin, joku toinen taas jotakin muuta?

Toisaalta ajatukset johtavat uusiin ajatuksiin. Esimerkiksi lukemalla kirjaa saattaa saada uusia ajatuksia. Siinä mielessä on varmaan hyvä tutustua erilaisiin ajatustraditioihin.

Totuus pakenee

2009-12-01T15:00:00.000-08:00

Loogisen todistelun vika on siinä, että mikään looginen järjestelmä ei ole sinänsä aukoton, kuten Kurt Gödel todisti.

Tämä näkyy muun muassa erilaisten aatteiden ja ideologioiden välisessä taistelussa. Tässä tullaan Kantilaisiin silmälaseihin , jotka asetamme silmillemme ja katsomme todellisuutta jonkin ideologian tai teoreettisen viitekehyksen läpi. Ajatus havainnon ja tulkinnan teoriapitoisuudesta on varmaankin totta.

Olisi hienoa jos voisimme astua oman rajoittuneen maailmankuvamme ulkopuolelle ja havainnoida todellisuutta suoraan ilman vääristäviä suodattimia. Toisaalta tämä edellyttäisi jonkinnäköistä ei-kielellistä ajattelua, sillä kielellinen ajattelu sanavalintoineen ja syntaktisine sääntöineen edellyttää jo paljolti todellisuuden pelkistämistä ja typistämistä.

Jos rauhoitumme ja pyrimme hiljentämään mielemme voimme ehkä saavuttaa tilan, jossa pystymme ei-käsitteelliseen havainnointiin. Tämä on meditaatiota, jolle buddhalaisuudessa ja muissa itämaisissa kulteissa annetaan suuri painoarvo. Tarkkailun kohteena on tällöin oma tajunta ja sen ilmiöt.

Unettoman yön mietteitä

2009-11-12T19:16:00.000-08:00

Vuorokausirytmi on vähän sekaisin. Pitäisi valvoa yksi kokonainen päivä ja mennä vasta illalla nukkumaan.

Kello on 5.20. Kauppa aukeaa reilun puolentoista tunnin päästä. Joskus näinä yön pimeinä tunteina olen pohdiskellut elämää ja kuolemaa.

Eihän elämän ihmettä selitä pelkkä DNA. Sehän on pelkkää koodia. Jonkun täytyy tuo koodi myös ajaa. Uskon jonkinnäköiseen elämänvoimaan. Se saa siittiön hedelmöittämään munasolun, kasvin nousemaan siemenestä jne.

On varmaan niin, että ainakin kaikki elollinen luonto on jollakin tavalla tietoista. Tietoisuus ohjaa yksilön elämää aina hedelmöityshetkestä kuolemaan saakka. Voi olla, että koko kosmos on yhtä tietoisuuden merta. Yksilölliset ilmentymät ovat vain aaltoja tuossa tietoisuuden meressä.

Mikä on se ihmisen ydin, joka esimerkiksi välittyy ihmisen perusolemuksessa? Ehkä meidän perustavimmat luonteenpiirteemme määrittelee se millainen on se tietoisuuspakkaus, jota voi myös kutsua yksilölliseksi hengeksemme. Tämä meidän spiritimme voi unen aikana seikkailla erilaisissa todellisuuksissa. Se on myös aalto kollektiivisen tietoisuuden meressä tai kentässä. Jos käyttää meri-metaforaa, on huomattava, että kollektiivisella tietoisuudella on myös syvyysulottuvuutensa. Niinpä kurkistamalla syvälle sisäämme, meillä on yhteys paitsi toisiin ihmisiin, myös kaikkiin niihin mysteereihin ja lainalaisuuksiin, jotka ovat voimassa tässä maailmankaikkeudessa.

Jos maailmankaikkeus on syntynyt tyhjyydestä eli antimateriasta, mikä sen sai aikaan? Mikä oli ensimmäinen syy?

Ehkä tämä on edellyttänyt jonkinnäköisen tahtovan subjektin olemassaoloa. Ehkä tämä tahtova entiteetti oli häviävän pieni hippu "tajua". Loppu onkin sitten tajunnan laajentamisen historiaa: tuosta pienestä tajusta kasvoi koko kosmos: ensin se kehitti singulariteetin, materian. Siitä maailmankaikkeus lähti laajenemaan. Viimein tajunta saavuttaa itseoivalluksen tilan: se tapahtuu ihmisen muodossa sen kehittyneen hermoston avulla mikä ihmisellä on.

Shibashi

2009-11-09T23:07:00.000-08:00

Jos alkaisi treenaamaan Shibashia. Se on Taiji Qigong liikesarja, jossa on 18 liikettä. Sen oppii nopeasti ja sen tekemiseen kertaalleen kaikkine toistoineen menee noin 15 minuuttia.

Osoitteessa www.taichi18.com on saatavilla ilmainen video ja suomenkielinen ohjekirja pdf-muodossa.

YouTubessa löytyy hakusanalla shibashi myös muunlaisia suorituksia:

Liikesarjan ensimmäinen osa

Ja toinen osa

Kosmoksen luonne

2009-10-06T18:11:00.000-07:00

Kosmos on yksi elävä organismi. Kosmos hengittää, ts. laajenee ja supistuu. Ihminen on mikrokosmos ja näkyvä maailmankaikkeus on makrokosmos.

Ehkä ihmiskunta kokonaisuudessaan on vain yksi aivosolu kosmosolennon hermostossa. Näin ihmiskunnan tehtävä on tuottaa lähinnä tietotaitoa, tiedettä ja kulttuuria. Myös kädentaidot ovat tärkeitä.

En tiedä missä elinkaarensa vaiheessa kosmosolento on, mutta vaikka sillä olisi jäljellä enää pari hengenvetoa, niin sekin olisi mittaamattoman pitkä aika.

Sieluteoria

2009-09-27T08:43:00.000-07:00

Siittiöllä on vahva tahto hedelmöittää. Sielu on periaatteessa kupla siittiön pään sisässä, mutta sielun tärkein komponentti, henki, siirtyy ihmiseen ensihenkäyksellä kun lapsi syntyy.

Elämän pitkä tie opettaa. Aina alkutumasta kehittyneen nykyihmisen muotoon saakka olemme käyneet pitkän darwinistisen tien läpi. Elämän pitkä tie on noin kymmenesosa koko kosmisesta kierrosta. Kun on käynyt läpi kosmisen pyörän, saavuttaa Asteen. Aste voi syntyä kuolemansa jälkeen esimerkiksi Siriuksen tähtiryhmässä olevalle planeetalle, jolla asuu isopäisiä olentoja. Heidän päänsä läpimitta on 50 metriä.

Elämän pitkä tie on tavallaan sama asia kuin tajunnan tie kohti itseoivallusta. Tämä on tajunnanlaajentamisen periaate.

Kaikki on niin suhteellista

2009-07-11T14:24:00.000-07:00

Maailmassa on kuusi miljardia ihmistä. Maapallomme on yksi planeetta miljardien ja taas miljardien joukossa.

Siinä mielessä yksittäisen ihmisen elämä on aika mitätöntä. Joku menee naimisiin, joku syntyy, joku kuolee, joltakin menevät luottotiedot uhkapeliaddiktion takia...

Olisi hyvä suhteuttaa oma elämämme ja sen kärsimykset laajempaan mittakaavaan. Ihminen syntyy, elää hetken ja kuolee pois. Onko sillä loppujen lopuksi merkitystä miten ihminen elämänsä elää? Kuka niitä tyylipisteitä elämästä jakaa?

Varmasti on niin, että jokainen ihminen ajattelee muiden ihmisten mielipiteitä elämästään. Arvostelu satuttaa ja hyväksyntä lämmittää sydäntä. Jos pystyisimme sulkeistamaan itsemme täydellisesti kaikennäköisten sosiaalisten viitekehysten ulkopuolelle, olisimme täydellisen vapaita tekemään mitä haluamme.

Tajunta on iloinen asia!

2009-06-29T14:17:00.000-07:00

Ihminen on tajuinen olento. Vaikka joillakin ihmisillä on vain pieni, hämärä taju olemassaolon koko mysteeristä, on myös ihmisiä, joille ihmisen eksistenssiongelma on polttava.

Me olemme myös itsestämme tietoisia olentoja. Aina silloin tällöin varmaan jokainen meistä pohdiskelee tajunnan ja tietoisuuden arvoituksellisia piirteitä.

Onko ihminen loppujen lopuksi jonkinlainen kone, automaatti? Typistyykö koko olemassaolomme nukkumiseen, syömiseen, ulostamiseen tai paritteluun?

Nukkumisesta puheen ollen, usein tuntuu, että juuri nukkuminen on ihmisen parasta aikaa. Missä muualla voi kokea sellaisia sanoinkuvaamattomia seikkailuja ja outoja surrealistisia kokemuksia kuin unissa?